Talvipäivät harakanpesässä ovat kuluneet rautalangat pihdeissä upeaa, kylmää kotipihan satumaisemaa ikkunoista ihaillen. Tornihuoneessa kissan kanssa ympäröivää maisemaa katsellen tuli väistämättä muumimainen taikatalvinen olo, kun nietokset vain kasvavat jokaisen lumipyryn myötä.
Kissoja tosin kiinnostaa enemmän ruokkimamme lukuisat linnut, jotka vierailevat ikkunoiden takana talipallojen ja siementen vuoksi. Lajien kirjo on aika runsas ja runsas on värien kirjo sulkapeitteissä. Kissat vetäytyvät yleensä paistien tuijottelusta lepohommiin lämpimiin koloihin.
Valon merkitystä auringon taas ilmaannuttua kehiin ei voi liikaa hehkuttaa, se vain on vaan niin
ihanaa!!
Saven muovaus on rauhoitellut pahinta puutarhakaipuuta ja uusia ruukkuja odottaa daalioiden juurakoita. Keramiikkaeläimiä tykkään myös tehdä.
Karhuni seurassa Galleria Karaijasta ostamani kirkkonummelaisen taiteilijan, Ritva Salmen tekemä kettu.
Messut ja markkinat Helsingissä, Hämeenlinnassa ja Jyväskylässä on ainakin varattu kalenteriin
ja harakka viskoo lankoja pajassaan monenmoiseen kippuraan ja koukeroon.
Upeita nuo aurinkokuvat!Ihan tuli kesä mieleen. Ja niin ihana sininen talo sinisen portin takana ja lumikinosten keskellä, kaunista!
VastaaPoistaKiitos Sesse! Auringon valo tuntuu nyt niin hyvältä, ja lintujen laulu! Pitkästä aikaa niidenkin ääntä kuulee!
VastaaPoista