Tämän työn yksi parhaista puolista on se, että saan itse valita missä ympäristössä sitä teen. Esteetikkona olenkin löytänyt maan mainioita tapahtumia, joissa myös silmä lepää.
Monen monta inspiroivaa paikkaa odottaa vielä löytämistäänkin, ja uusiin maisemiin on hienoa ajautua.
Elementit, jotka saavat huomioni ylitse muiden, ovat kasvit ja rakennukset. Vieläpä niiden yksityiskohtia tarkastelen usein enemmän kuin kokonaisuutta.
On hienoa, että maassamme on niin paljon säilyneitä vanhoja rakennuksia, pihapiirejä ja puistoja. Niihin suuntaan aina kuin vain suinkin pystyn.
Pidän hyvin paljon modernista, selkeästä ja suoralinjaisesta. Ihailen silti menneen ajan runsautta, puhumattakaan laadusta niin materiaaleissa kuin työn jäljessä.
Totta puhuakseni olen myös rappioromantiikkaan taipuvainen - kuluneen, unohtuneen ja hylätyn edessä ihastuksissani. Mikäpä olisi kiinnostavampaa kuin autiotalon ikkunasta sisään kapuaminen ja menneiden asukkaiden ja elettyjen hetkien kuvittelu haalistuneiden tapettien ja repaleisten verhojen katveessa.
On taas uuden sesongin aika, tapahtumat vuoden mittaan eri kylissä ja kaupungeissa odottavat. Päivät ovat rientäneet niin työhuoneessani kuin puodillamme sutjakkaasti ja jo ensi viikolla starttaan Helsingin Kevätmessuilla ensimmäiseen myyntitapahtumaan. Osastomme nimenä on HUONEettRUM ja olemme Puutarhamessujen puolella. Pyrimme rakentamaan pikkuisesta osastostamme inspiroivan kaikille kävijöille!
(Kaikki kuvat on otettu Mustialasta Hakkapeliittatapahtuman aikaan. Vinoneliöin ruudutettu ovi Wetterhoffilta.)
