perjantai 3. elokuuta 2012

Ruukkupuutarhassa




 Ruukkupuutarhani
laajenee vuosi vuodelta.
Murattia on helppo itse jakaa pistokkaista ja talven yli se selviää kuistilla.


 

Elämänlanka on itsekin helppo kasvattaa.
Kohta on aika kerätä siemeniä täynnä olevat kodat talteen.


  


Yllätyin miten hitaasti keijunmekot ja ahkeraliisat itivät.






Laakeripuu kuivatti keväällä kaikki lehtensä kun leikkasin sen.
Tein toisen radikaalimman operaation ja vasta loppukesällä
alkoi oksista työntyä uusia lehdenalkuja.






Saniaiset metsätontillamme levittyvät kaikkialle.
Portaat kuistin edustalle ruukkupuutarhaan kaipaisivat uusia askelmia
lahoavien hirsien tilalle.






Daalian juurakoiden talvettamisessa epäonnistuin, kaikki kuivuivat kuoliaiksi.
Näitä yritän hoitaa paremmin.
Daaliani aloittavat kukintaa vasta nyt, mutta onneksi jatkavat pakkasiin saakka.





Pihasaunan seinusta on lämmin ja aurinkoinen,
oikea tomaattien lempipaikka.
Pieni kirsikkatomaatti tuottaa suuren sadon ruukussa.









Krassi viihtyy tänä sateisena kesänä seinustoilla ja kattojen
suojissa paremmin kuin taivasalla.





Hajuherne on aina varma kasvuun lähtijä.
Värimuunnoksia olisi roppakaupalla tarjolla, ja
ihana tuoksu tulee kaupan päälle.








Villinä ruukuista piittaamatta viihtyy kurjenkello
pihaporttimme edustalla ja jaksaa kukkia viikkokausia. 





 


Villeille vuohenputkillekin annetaan toisinaan armon käydä oikeudesta. 
Niistä on lähes mahdotonta päästä eroon, joten on kai
viisaampaa nauttia niiden kauneudesta tai maukkaudesta
vaikkapa villivihannespiirakassa!

 

 




perjantai 20. huhtikuuta 2012

Maltan tuskin odottaa



Alkaa olla se kohta vuodesta, kun maltan tuskin odottaa. Viimeiset lumet sulavat vesisateeseen ja runsas lintujen laulu täyttää metsäisen pihapiirimme. Sinivuokot, krookukset ja leskenlehdet ovat keväästä toiseen aina yhtä ihmeellisiä ja ainutlaatuisia.

Elämänmenomme täyttyy pienistä muutoksista ulos huoneista ja lukulamppukin kirjaston hämärässä sammuu kun kuistilla taas tarkenee.






Luonnon omat rautaisannokset, ensimmäiset tuoreet ja pehmeät vuohenputket ja nokkoset päätyvät lettupannulle ja piirakkaan. Mullan pimeydestä voimalla puskevat raparperit näkevät taas päivänvalon ja raparperinkukka pääsee koristamaan keväistä juhlapöytää.






Odottamisen arvoisia ovat myös sipuleista versovat kukat, uusia istutin syksyllä.

Kirjopikarililja on vuosi vuodelta vähentynyt pihastamme, myyrien poluille kenties.







Ruukkupuutarhaan kuistin edustalla kuuluu vesivateja, joihin teen kukkasista ja lehdistä kelluvia
asetelmia. Kelluva kynttilä illan hämärtäessä valaisee vesiaiheen tunnelmallisesti.





Ja koiramme janon yllättäessä, mikäs sen luonnollisempaa kuin hörpätä kukkaisvettä vadista.





Siemenpussit ja esikasvatetut taimet kuistilla takaavat vielä monenmoista odotettavaa. Omalta kasvimaalta on hienoa saada niin syötävää kuin silmäniloa.






Kuusaman kukintaa odotan, sen monimuotoisia kukintoja ja huumaavaa tuoksua. Sillä aikaa ehdin hyvin valmistaa kärhölle uuden köynnöstuen.





Messulippujen arvonta on suoritettu ja voittajille on ilmoitettu sähköpostitse.

Kiitos kaikille osallistuneille!




maanantai 16. huhtikuuta 2012

Messulippuja Helsingin Kädentaitoon!



Rautaharakka on mukana näytteilleasettajana Helsingin Messukeskuksessa järjestettävässä Kädentaitotapahtumassa 27.-29.4.2012.






Arvonkin nyt 5 kpl pääsylippuja (arvo 15 €), jotka oikeuttavat käyntiin Kädentaitotapahtumassa.

Samaan aikaan järjestetään myös Lapsimessut, Pet Expo-lemmikkimessut, Model Expo-pienoismallimessut, ja OutLet Expo joihin pääsee tuolla samaisella lipulla.





Osallistumisaikaa on perjantaihin 20.4.2012 klo 12 asti.


Olet mukana arvonnassa ilmoittamalla sähköpostitse osoitteeseen
info@rautaharakat.fi
nimesi ja postiosoitteesi johon voin lähettää messulipun.


Jos olet blogini lukija, mainitse se sähköpostissasi, niin saat kaksi arpalipuketta!


Laitan liput postiin perjantai-iltapäivänä, joten ehdit varmasti saada omasi ennen messuja.


Ehkäpä tapaamme messujen merkeissä!





Jälkihuomautuksena vielä ilmoitus;

poistan nimi- ja osoitetiedot arvonnan jälkeen!

keskiviikko 14. maaliskuuta 2012

Työhuoneesta verannalle



Niin se vain löysi paikkansa, tämä ystävältä saatu kaappi jolle vuosi sitten yritin tehdä tilaa keittiöstä turhaan, työhuoneeseeni. Päätimme nimittäin palauttaa piharakennuksen, jossa pajani oli, takaisin alkuperäiseen käyttöönsä, eli saunaksi. Seinien panelointia ja lauteiden rakennusta siis edessä!




Työhuoneeni on nyt kodin katon alla, joten työmatkan kiusaukset ovat kaventuneet huomattavasti verrattuna entiseen - ei enää pihan poikki hidasta vaeltelua ja eksymistä ties minkä kukkapenkin kitkemiseen.




Sen tähden seinille piti laittaa edes kuvia kasveista ja linnuista.

Ikkunalaudallekaan ei kovin montaa kukkapurkkia mahdu, mutta kaktuksista yksi tekee parhaillaan kovasti nuppuja.





Pöytävalaisimesta olen erityisen iloinen. Ystävän arkkitehtinä työskennelleen isän perintöä, jo vuosia piirustuspöytiä valaissut, ja aina vaan yhtä funktionaalinen!





Funktionaalisuutta on se muinainen maankiertäjä Etelä-Pohjanmaallakin toteuttanut, kun rautalangasta naulakon taivutti. Sarvikylästä löytynyt ruosteinen ja vääntynyt naulakko päätyi malliksi rautaharakalle ja on tuotannossa edelleen.



Ja siisteihin sisätiloihin kun siirryttiin, ovat harja ja rikkalapio tarpeen. Joskus pinnat kaipaisivat tosin tyhjennystä vähintäänkin lapiolla.




Pikku pöytä tyhjenee pian valmiista sipuleista postipaketteihin ja uusille omistajilleen.




Verannalla sitä vastoin täyttyvät ennenpitkää kaikki mahdolliset paikat kevätkylvöistä! Olen aloittanut ihan vain pikkuisen kosmoskukalla, värimintulla, samettiruusulla ja elämänlangalla. Sirkkalehtien ilmestyminen tuo kevään todeksi ja konkreettiseksi.




Nostin agapanthukset viileältä kuistilta eteläpuolen verannalle, jossa auringon lämpö todella tuntuu ikkunalasin läpi. Ne lähtivätkin hyvään kasvuun ja toiveissani siintää kukinta, jota ei vielä viime kesänä kuulunut.





Pelargoneista otin pistokkaita ja lyhensin kaikkein luurankomaisimpia varsia. Tänä vuonna tein sen vanhan kansan kuukalenterin suosittelemana ajankohtana ja pistokkaat ovat toden totta hyvinvoivia. Onhan niillä toisaalta uskolliset vahdit, äidin ja pojan keramiikkajänis ja -pöllö seuranaan.




Olohuoneemme pöydällä ilahduttavat ruokakaupasta mukaan ostetut kevätesikko ja lankaköynnös, joka kovasti kasvattaa uusia versoja. Kohta siirrän sen sipulikoriini, joka saa sitten toimia amppelina.




Kliivia pohjoisikkunalla avaa ihania liljamaisia kukkiaan parhaillaan. Juurella kasvaa pieni poikanen, jonka siirrän omaan ruukkuunsa aikanaan sisarusten seuraan, jotka ovat muutaman vuoden vanhempia. Ne eivät ole vielä kehittäneet kukkia.

Jo kahdettakymmenettä käyvä tulilatva sai tänä keväänä aikaan jopa kaksi kukkaterttua, myös energisen oransseja!







Häikäisevä auringonpaiste lumen peittämässä maisemassa lintujen laulun kiihtyessä päivä päivältä ja kirkkaasta kirkkain tähtitaivas illan hiljetessä on maaliskuuta. Sulava lumi tippuvine räystäineen ja pihaportaan paljastuminen jään alta tuntuu järisyttävältä.


Laitoin kaapin päälle vanhoja työkaluja, kauniita eikö totta?



maanantai 6. helmikuuta 2012

Rautalankaa,savea ja lunta



Talvipäivät harakanpesässä ovat kuluneet rautalangat pihdeissä upeaa, kylmää kotipihan satumaisemaa ikkunoista ihaillen. Tornihuoneessa kissan kanssa ympäröivää maisemaa katsellen tuli väistämättä muumimainen taikatalvinen olo, kun nietokset vain kasvavat jokaisen lumipyryn myötä.









Kissoja tosin kiinnostaa enemmän ruokkimamme lukuisat linnut, jotka vierailevat ikkunoiden takana talipallojen ja siementen vuoksi. Lajien kirjo on aika runsas ja runsas on värien kirjo sulkapeitteissä. Kissat vetäytyvät yleensä paistien tuijottelusta lepohommiin lämpimiin koloihin.








Valon merkitystä auringon taas ilmaannuttua kehiin ei voi liikaa hehkuttaa, se vain on vaan niin
ihanaa!!








Saven muovaus on rauhoitellut pahinta puutarhakaipuuta ja uusia ruukkuja odottaa daalioiden juurakoita. Keramiikkaeläimiä tykkään myös tehdä.





Karhuni seurassa Galleria Karaijasta ostamani kirkkonummelaisen taiteilijan, Ritva Salmen tekemä kettu.






Messut ja markkinat Helsingissä, Hämeenlinnassa ja Jyväskylässä on ainakin varattu kalenteriin
ja harakka viskoo lankoja pajassaan monenmoiseen kippuraan ja koukeroon.