maanantai 11. huhtikuuta 2016

Kirkasta!



Aamun kirkkaus tulvii ikkunoista sisään ja ruokailuhuoneen tulppaanien terälehtienkin läpi. Tulppaanikausi on kodissa ollut runsas ja kestänyt pitkään. 






Kynttiläkausi taas on kestänyt jo vuosikymmeniä. Rautaharakka kerää metallisia, vanhoja kynttilänjalkoja. Alpakkaa, messinkiä, rautaa. 





Kevään valo on puhdasta kirkkautta, ja vaatii aamupuuron jälkeen ehdotonta pihalle pääsyä.
Pölyiset ikkunat odottakoot vielä hetken!





Kotipihan pensaista voi ottaa tulpuille kaveriksi oksia maljakkoon. Taikinamarjan silmuista puhkesi lehdet nopeasti.




Näinä päivinä kuljen haravan ja kottikärryn kanssa tiiviisti. Kuivia lehtiä riittää, sinivuokkojen ympäriltä en niitä haraa liian voimakkaasti.





Rakas tammi kasvaa kasvamistaan ja ainoat kukkijat nyt ovat sinivuokko, krookus ja lumikello. Nuppuja näkyy scillalla ja valkovuokolla.
Lumi suli meidän metsän ympäröimältä tontiltamme vastikään.





Kaverina puutarhahommissa Pete. Rakastaa keppejä, mitä suurempia, sen parempia. Rankoja raahattavaksi riittää kolmen pihapuun kaadon jäljiltä.






Liiterin seinän myrskärissä ruoste paranee vanhetessaan, tykkään!